Projektin nimi Sisältöä tai tavoitetta kuvaava, mieleenpainuva, ei ole ollut aiemmin käytössä
Tekijät
Marja, Saara, Tiina ja Elina
Toteuttamisen aikataulu
Taustaa
-Perustellaan, mihin tarpeeseen projekti vastaa; mikä tärkeä ja ajankohtainen muutos tai uusi käytäntö tarvitaan; mitä tutkimustietoa ja miksi tarvitaan?- Leirikoulu - yksi peruskoulun oppilaan tähtihetkistä
Leirikoulut panostavat yleensä luonnossa liikkumiseen ja sitä kautta luontoelämysten tarjoamiseen oppilaille. Tällainen luontokohteen käyttö opetuksessa ei ota käyttöön kaikkea sen tarjoamaa potentiaalia. Itse luonnon ilmiöiden tarkastelu ja niistä oppiminen jää vähemmälle. Tarvitaan järjestelmä, jonka avulla oppilaat voivat paitsi saada elämyksiä myös oppia teoriasisältöjä tutustumalla leirikoulupaikan luontoon ja soveltamalla teoriaa käytäntöön.
Leirikoulutoiminta on tullut pohjoismaisen yhteistyön kautta Suomeen 1960–1970-luvuilla ja vakiintunut osaksi perusopetuksen pedagogisia menetelmiä 1980-luvun lopulla. Suomalaisten leirikoulujen opetuksellinen sisältö liittyy perinteisesti ympäristökasvatukseen, jota leirikouluissa lähestytään kokemuksellisen, kontekstuaalisen ympäristökasvatuksen keinoin. Kontekstuaalisessa ympäristökasvatuksessa nostetaan esiin oppilaiden omakohtaiset kokemukset ja niiden merkitykset erilaisin keinoin. Leirikoulu tarjoaa erilaisena oppimisympäristönä myös uudenlaisia mahdollisuuksia luokan oppilaiden, sekä opettajan ja oppilaiden välisten sosiaalisten suhteiden ja ilmapiirin kehittämiseen. (Kinnunen & Lindroos, 1997
Yläasteen opetussuunnitelman perusteissa todetaan perusopetuksen arvopohjaan kuuluvaksi mm. luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämisen. Perusopetuksen tavoitteiden mukaan perusopetuksen tulee tarjota myös mahdollisuus monipuoliseen kasvuun sekä oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja ja saada valmiudet jatko-opintoihin. Tavoitteena on lisäksi herättää oppilaiden halu elinikäiseen oppimiseen ja kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Opetushallitus, 2004)
Rokua Geopark
Rokua Geopark on maailman pohjoisin ja Suomen ensimmäinen Unescon suojelussa oleva Geopark, jonka teemana on jääkauden perintö. Euroopan Geopark-verkosto perustettiin vuonna 2000 ja sen tarkoituksena on ollut suojella geologista monimuotoisuutta, esitellä geologista kulttuuriperintöä yleisölle, tukea geopark-alueiden kestävää kehitystä niille suuntautuvaa turismia kehittämällä sekä jakamaan parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta. Eurooppalaisia geopark-alueita ovat mm. Norjan Gean alueen geopark, jossa vanha skandinavinen geologia kohtaa nuoremman Euroopan mantereen geologian sekä Espanjan Parque Cultural del Maestrazgon alue, jolla näkyy kahden peräkkäisen geologisen ajanjakson eli maailmankauden (mesotsooisen ja kenotsooisen) jälkiä. Suomen Ivalojoen kulta-alueelle haetaan parhaillaan Geopark-tunnusta.
Antaria & TarVar tuottavat leirikoulupalveluja Rokua Geoparkin alueelle. Nämä yritykset tekevät yhteistyötä Rokua Geoparkin toiminnanjohtaja Vesa Krökkin ja Metsähallituksen ympäristökasvatusasiantuntija Riitta Nykäsen kanssa. Yhteistyössä ovat jatkossa mukana myös Vaalan, Utajärven ja Muhoksen koulut. Geoparkissa voidaan opiskella alueen geologiaa, luontoa, kulttuuria, historiaa ja nykypäivää. Opetettavat aiheet ovat integroitavissa monien kouluaineiden opetukseen.
Oppimisen makua leirikouluun teknologian avulla
Leirikoulu on oiva mahdollisuus herättää oppimishaluja ja opiskella uusia toimintatapoja yhteisölliseen leikillisyyteen pohjautuen. Leirikoulun käyttöön tarvitaan kokemukselliseen oppimiseen ja luovaan ajatteluun ohjaava oppimisympäristö. Heritage of Ice Age-projektin tuloksena syntyy uudenlainen leirikoulukonsepti, jossa oppilaat toimivat oppimisensa suhteen aktiivisina osallistujina. Leirikoulussa luovutaan opettajajohtoisesta esittävästä opetuksesta. Oppilaat hakevat tietoa, prosessoivat sitä ja tuottavat uutta tietoa yhteisöllisesti. Leirikoulun ohjelmasta ei ole unohdettu elämyksellisyyttäkään: leirikoulun aikana koetaan ikimuistoisia hetkiä yhteisten pelien ja leikkien avulla, iltanuotioilla ja vaikkapa koiravaljakkoajelulla. Useimmat leirikouluja järjestävät yritykset käyttävät leirikoulusivujaan pelkästään tuotteidensa markkinointiin. Sivuilla kerrotaan leirikouluun tarjolla olevista aktiviteeteista, aikatauluista, tapahtumapaikoista ja kerrataan leirikouluun osallistuville leirikoulun säännöt. Opettajille saattaa olla tarjolla leirikouluun liittyviä ohjeita, muistilistoja ja ennakkotehtäviä. Heritage of Ice Age-leirikoulusivut palvelevat oppilaita ja opettajia ennen leirikoulua tarjoamalla mahdollisuuden tutustua tulevan leirikoulun sisältöihin ja kurkistaa, mitä muut oppilaat ovat leirikoulussa tehneet. Leirikoulun aikana sivustoa käytetään yhteisenä oppimisympäristönä ja opittuihin asioihin voidaan palata myöhemminkin. Oppimisympäristöä voidaan käyttää ympäri maailman. Valmis oppimisympäristö on interaktiivinen ympäristö, josta saa tietoa ja johon voi itse luoda sisältöjä. Oppilaat voivat verkostoitua oppimisympäristön kautta sekä jakaa luontoon ja leirikouluun liittyviä oppimiskokemuksiaan. Oppimisympäristö tekee myös leirikoulua ja geopark-aluetta tunnetuksi ja toimii markkinointivälineenä
Teoreettinen viitekehys (oppiminen ja teknologia)
Yhteisöllinen oppiminen
Sosio-kognitiivisen näkemyksen mukaan yhteisöllisen toiminnan kognitiiviset prosessit ja oppimistulokset ovat toisiinsa yhteydessä. Tutkimuksissa oppijoiden vuorovaikutuksella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia, joiden on selitetty johtuvan oppijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen stimuloivalla vaikutuksella. Kun oppijat jakavat tietoaan ja näkemyksiään ja ovat eri mieltä toistensa kanssa, he tiedostavat erilaiset näkemykset ja puutteet omisssa tiedoissaan. Tiedostamisen kautta he arvioivat omia näkemyksiään ja yrittävät ratkaista syntyneen kognitiivisen konfliktin. (Arvaja & Mäkitalo-Siegl, 2006)
Teoriatiedosta tulee yksilölle merkityksellistä tietoa vasta, kun yksilö on prosessoinut sitä. Oppija muodostaa itsessään kokemustietoa prosessoimalla teoria- ja käytäntötietoa. Hänen tulee voida kokeilla asioita käytännössä, jotta voisi muodostaa teoriaa ja käytännön ymmärtämiseen tarvitaan käsitteellistä tietoa. Ongelmaperusteisessa oppimisessa otetaan lähtökohdaksi todelliset ongelmatilanteet, joiden ratkaisussa ei pyritä vain ongelman ratkaisemiseen vaan myös teorian soveltamiseen. (Poikela, 2001)
Scardamalian ja Bereiterin (2006) tietoyhteisömallissa oppilaat jaetaan ryhmiin, joissa oppilaat toimivat kuin aikuiset tieteentekijät. Niissä toimitaan tiedeyhteisön tapaan julkaisemalla ajatuksia ja saamalla ajatuksistaan vertaisarviointeja julkisessa keskustelussa. Ajatukset hyväksytään vasta, kun niillä on monien tarkastelijoiden hyväksyntä. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat tällaisen kollaboraalisen kriittisen dialogin kautta.
Koululuokan ongelmana on se, että oppilaita on vaikea innostaa tutustumaan opiskelumateriaaleihin. Tietoverkko voi tuoda apua tähän yhdistämällä oppilaat tosielämään, jossa heille voidaan antaa ratkaistavaksi todellisia ongelmia ja saadaan näin autenttisempaa sisältöä opiskeltavaksi. Heritage of the ice age - jääkauden perintö –projektissa oppilaat tutustuvat autenttisiin luontokohteisiin, joista ammennettua käytäntötietoa sitten prosessoivat yhdessä teoriatiedon kanssa yhteisöllisesti toimivassa verkkoyhteisössä. Kun oppiminen tapahtuu tosimaailman tilanteessa ja keskittyy autenttisiin ongelmiin, joilla on oppilaille merkitystä, oppilaat saavuttavat syvemmän ymmärryksen materiaaleista. Todellisen tiedon jakaminen muiden oppilaiden kanssa tuo autenttisemman tiedollisen oppimisen ympäristön. (Bruckman, 2006)
Projektin tarkoituksena on suunnitella oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat toimia tutkijoina, jakaa tietoa, keskustella siitä ja muodostaa yhteisöllisesti uutta ymmärrystä. Leirikouluille ei ole aiemmin kehitelty vastaavaa tietoverkkoja (ja mobiililaitteita?) hyväksi käyttävää oppimisympäristöä. Projektissa kehiteltävä malli mahdollistaa myös kansainvälisen yhteistyön Geopark-verkoston välillä.
DBR -projekti työskentelytapana
Barabin ja Squiren (2004) mukaan Design Based Research -projekti (DBR-projekti) on peräkkäinen sarja menetelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa uusia teorioita, artefakteja ja käytäntöjä, jotka selittävät oppimista ja opettamista ja mahdollisesti vaikuttavat niihin luonnollisissa ympäristöissä. DBR-projekti koostuu ongelman kartoittamisesta asiakkaan kanssa, projektityöntekijöiden jalkautumisesta autenttiseen tilanteeseen, jossa projektityötä on tarkoitus käyttää; projektityön räätälöinnistä asiakkan toiveiden ja teorian perusteella asiakkaan välipalautetta kuunnellen sekä projektityön käyttöönotosta. Heritage of ice age - jääkauden perintö -projekti on kehitysprojekti, joka pyrkii juuri tähän.Tarkoitus on räätälöidä asiakkaan tarpeista lähtevä opetussovellus yhteistyössä asiakkaan eli projektin asettajan sekä projektiryhmän muodostaman asiantuntijatiimin kanssa. Design-tutkimuksen iteratiivinen luonne sopii hyvin tällaisen verkkopohjaisen oppimisympäristön kehittämiseen ja antaa mahdollisuuden reflektoida tehtyä ja edetä kokemusten perusteella tarvittavaan suuntaan.
Tavoitteet
Tämän projektin päätavoiteena on kansainvälisen Geopark-verkoston leirikouluyhteistyön kehittäminen teknologiatuetusti.
Alatavoitteita ovat seuraavat:
1) Aktiivisen leirikoulutoiminnan alottaminen Rokuan Geopark- alueella
2) Alueen tietoisuuden levittäminen ensin valkunnallisesti ja myöhemmin maailmalaajuisesti
3) Uudenlaisen leirikoulukonseptin luominen, jossa otetaan huomioon teknologia, luonto ja oppiminen.
4) Kansainvälinen yhteistyö
5)
Toteuttaminen-Kerrotaan/kuvataan ne menetelmät ja prosessit, joilla tavoitteisiin aiotaan päästä; miten projekti aiotaan toteuttaa-
Ongelmien/riskien nimeäminen ja niihin varautuminen
Projektin toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät ja jokaiseen projektiin sisältyy myös riskejä, jotka voivat johtaa projektin epäonnistumiseen. Projektisuunnitelman riskien arvioinnissa pyritään tunnistamaan ennakolta projektin onnistumisen näkökulmasta suurimmat riskit ja suunnitellaan toimenpiteet riskien toteutumisen estämiseksi. Riskiarvioinnissa riskit voidaan tunnistamisen jälkeen luokitella riskien suuruuden ja niiden todennäköisyyden perusteella esimerkiksi asteikolla 1-5. Niin sanottu riskikerroin saadaan riskilajeittain kertomalla riskien suuruuden ja todennäköisyyden arviot keskenään. (Riskiluokat voivat olla tällöin esimerkiksi hyvin pieni riski 1-4, pieni 5-9, normaali 10-14, korkea 15-19 ja kriittinen 20-25). Riskien suuruuden määrittämisen jälkeen projektisuunnitelmalla kuvataan, miten projektiryhmä pyrkii varautumaan arvioituihin riskeihin. Projektin käynnistyessä riskiarviointia täydennetään vielä kuvaamalla, kuka projekti-/ohjausryhmästä vastaa kyseisen riskin seurannasta. Riskiarviointiin sisällytetään projektin käynnistyessä myös varautumissuunnitelma siitä, miten toimitaan, mikäli kuvattu ja tunnistettu riski toteutuu. Merkittävimpiä riskejä ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti osana projektiryhmän kokouksia sekä ohjausryhmän toimintaa. (Kettunen, 2003)
Riskiarviointi jatkuu projektin koko keston ajan ja kaikilla projektiosapuolilla on vastuunsa riskiarviointiin osallistumisessa. Riskiarvioinnin päivittämistä on hyvä tehdä erityisesti projektin eri työvaiheiden käynnistyessä. Ennakoiva riskiarviointi on tehokas työkalu projektiryhmän toiminnan tehostamisessa ja yhteisesti toteutettu riskiarviointi myös helpottaa projektiryhmän yhteisöllisen työskentelyn käynnistymistä, kun mahdolisista haasteista puhutaan avoimesti ennakoiden.
Projektitiimi: projektipäällikkö, Tiina, Elina, Saara ja Marja
Projektiryhmä: projektitiimi + geologian laitoksen edustaja, metsähallituksen edustaja, mukana suunnittelussa olevat opettajat...
Ohjausryhmä, joka koostuu projektiryhmästä, leirikouluyrittäjästä, pitääkö olla muita?
Sidosryhmät: opettajat, koululaiset, rahoittajat
Resurssit
(rahoitus, kirjallisuus, ajankäyttö, jne) Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseutuohjelman 2007-2013 painopisteinä ovat 1)maaseudun elinkeinot,2) maaseutuympäristö,3) maaseutukulttuuri sekä 4)osaaminen ja koulutus. Ensimmäisen painopisteen yhtenä teemana on matkailualan toimintaedellytysten ja yrittäjän osaamisen parantaminen. yrityksiä rohkaistaan alueellisten vahvuuksien ja kulttuurin hyödyntämiseen. toisen painopisteen yhtenä teemana on rakennettu kulttuuriympäristö. Ohjelman tavoiteena on edistää maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden säilymistä sekä lisäämällä niiden tietämystä ja osaamista, jotta aluetta osattaisiin arvostaa. Uusilla toimenpiteillä arvokkaiden luonnonkohteiden saavutettavuutta edsitetään. TE-keskus rahoittaa maaseuturahaston varoin yrityskohtaisia investointeja ja kehittämsihankkeita. Hankkeet ovat luonteeltaan luovia, kokeellisia ja paikallisia.
Tekes puolestaan tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla luodaan pohjaa tuoteeiden ja palveluiden kehittämiselle. Myös projekteja valmisteleviin esiselvityksiin tarjotaan avustusta.
Pohjois-Suomen EAKR- ohjelman 2007-2013 tavoiteena on alueellinen kilpailukyky ja työllisyys. Tämä starategia on jaettu neljään toimintalinjaan, joista toimintalinta 2: innovaatiotoiminta ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen sopisi juuri tähän projektiin. Tämän toimintalinjan tavoiteena on vahvistaa uusilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on vahvistaa osaamisrakenteita oppimisympäristöjen osalta. Teemana tulee olla innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistaminen. Käytännön toimet kohdistuvat esim. oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hakeminen tapahtuu EURA 2007- järjestelmän avulla ja hakuajat ovat keväällä ja syksyllä.
Comenius-ohjelman tavoitteena on edistää sitä, että nuoret ja opettajat arvostavat ja ymmärtävät eurooppalaista kulttuuria ja sen monimuotoisuutta. Tavoitteena on myös vaikuttaa siihen, että nuoret saavuttavat henkilökohtaisen kehityksen, työllistymisen ja aktiivisen kansalaisuuden edellyttämät perustaidot.Elinikäisen oppimisen ohjelmassa (2007-2013) on Comenius-ohjelmalle määritelty kolme keskeistä toiminta-alaa: koulujen väliset kumppanuudet, monenväliset hankkeet ja verkostot. Ohjelmasta tuetaan sellaista koulujen välistä ja hankkeiden välistä yhteistyötä, jossa
vanhemmille luodaan mahdollisuuksia osallistua koulutusprosessiin
otetaan huomioon erityisopetustarpeet
edistetään kansalaisaktiivisuutta ja levitetään tietoa muista kulttuureista
edistetään liikuntakasvatusta
lisätään tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä koulutuksessa
luodaan yhteyksiä koulun ja työelämän välille
kehitetään ympäristökasvatusta.
Comenius-ohjelmaa ei ole suunnattu ainoastaan kouluille vaan myös paikallisviranomaisille sekä kasvatus- ja koulutusalan järjestöille ja muille organisaatioille.
Budjetti:
Henkilöstökulut (kokopäivätoiminen, osa-aikaiset ja satunnaiset avustajat)
Laitehankinnat
Tiedotuskulut
Matkustuskulut
Pilottivaiheen kulut
Materiaalikulut
Tilavuokrat
Odotetut tulokset
Seuranta ja arviointi
Tiedotus
Tiedotussuunnitelma
Tiedotussuunnitelmassa kuvataan, miten tiedottaminen toteutetaan ja miten ja missä vaiheessa projektiin osalliset saavat tietoa projektin toiminnoista sekä millä tavoin he voivat osallistua ja vaikuttaa projektin toteuttamiseen. Tiedotussuunnitelmassa kuvataan, miten hyvistä käytännöistä ja projektin tuloksista tiedotetaan sidosryhmille ja ulkopuolisille tahoille. Tavoitteena on luottamuksellisen yhteistyöverkoston ja ilmapiirin luominen toimijoiden välille. Tiedottaminen kattaa projektin kaikki vaiheet ja se toteutetaan jatkuvan tiedottamisen periaatteen mukaan.
Tiedottamisen tavoitteet
Lisätä Heritage of the Ice Age -projektin, luotavan oppimisympäristön ja leirikoulujen näkyvyyttä, tunnettavuutta ja avoimuutta.
Vahvistaa yhteistyösuhteita ja –verkostoja sekä edistää työntekijöiden, sidosryhmien ja yhteistyötahojen välistä tiedonvaihtoa.
Lisätä opettajien, rehtorien, vanhempien ja koululaisten/opiskelijoiden tietoutta projektista sekä aktivoida heitä projektissa kehitettävän palvelun käyttäjiksi.
Takaisin edelliselle sivulle
PROJEKTISUUNNITELMA:
Projektin nimi Sisältöä tai tavoitetta kuvaava, mieleenpainuva, ei ole ollut aiemmin käytössä
Tekijät
Marja, Saara, Tiina ja ElinaToteuttamisen aikataulu
Taustaa
-Perustellaan, mihin tarpeeseen projekti vastaa; mikä tärkeä ja ajankohtainen muutos tai uusi käytäntö tarvitaan; mitä tutkimustietoa ja miksi tarvitaan?-
Leirikoulu - yksi peruskoulun oppilaan tähtihetkistä
Leirikoulut panostavat yleensä luonnossa liikkumiseen ja sitä kautta luontoelämysten tarjoamiseen oppilaille. Tällainen luontokohteen käyttö opetuksessa ei ota käyttöön kaikkea sen tarjoamaa potentiaalia. Itse luonnon ilmiöiden tarkastelu ja niistä oppiminen jää vähemmälle. Tarvitaan järjestelmä, jonka avulla oppilaat voivat paitsi saada elämyksiä myös oppia teoriasisältöjä tutustumalla leirikoulupaikan luontoon ja soveltamalla teoriaa käytäntöön.
Leirikoulutoiminta on tullut pohjoismaisen yhteistyön kautta Suomeen 1960–1970-luvuilla ja vakiintunut osaksi perusopetuksen pedagogisia menetelmiä 1980-luvun lopulla. Suomalaisten leirikoulujen opetuksellinen sisältö liittyy perinteisesti ympäristökasvatukseen, jota leirikouluissa lähestytään kokemuksellisen, kontekstuaalisen ympäristökasvatuksen keinoin. Kontekstuaalisessa ympäristökasvatuksessa nostetaan esiin oppilaiden omakohtaiset kokemukset ja niiden merkitykset erilaisin keinoin. Leirikoulu tarjoaa erilaisena oppimisympäristönä myös uudenlaisia mahdollisuuksia luokan oppilaiden, sekä opettajan ja oppilaiden välisten sosiaalisten suhteiden ja ilmapiirin kehittämiseen. (Kinnunen & Lindroos, 1997
Yläasteen opetussuunnitelman perusteissa todetaan perusopetuksen arvopohjaan kuuluvaksi mm. luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämisen. Perusopetuksen tavoitteiden mukaan perusopetuksen tulee tarjota myös mahdollisuus monipuoliseen kasvuun sekä oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja ja saada valmiudet jatko-opintoihin. Tavoitteena on lisäksi herättää oppilaiden halu elinikäiseen oppimiseen ja kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Opetushallitus, 2004)
Rokua Geopark
Rokua Geopark on maailman pohjoisin ja Suomen ensimmäinen Unescon suojelussa oleva Geopark, jonka teemana on jääkauden perintö. Euroopan Geopark-verkosto perustettiin vuonna 2000 ja sen tarkoituksena on ollut suojella geologista monimuotoisuutta, esitellä geologista kulttuuriperintöä yleisölle, tukea geopark-alueiden kestävää kehitystä niille suuntautuvaa turismia kehittämällä sekä jakamaan parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta. Eurooppalaisia geopark-alueita ovat mm. Norjan Gean alueen geopark, jossa vanha skandinavinen geologia kohtaa nuoremman Euroopan mantereen geologian sekä Espanjan Parque Cultural del Maestrazgon alue, jolla näkyy kahden peräkkäisen geologisen ajanjakson eli maailmankauden (mesotsooisen ja kenotsooisen) jälkiä. Suomen Ivalojoen kulta-alueelle haetaan parhaillaan Geopark-tunnusta.
Antaria & TarVar tuottavat leirikoulupalveluja Rokua Geoparkin alueelle. Nämä yritykset tekevät yhteistyötä Rokua Geoparkin toiminnanjohtaja Vesa Krökkin ja Metsähallituksen ympäristökasvatusasiantuntija Riitta Nykäsen kanssa. Yhteistyössä ovat jatkossa mukana myös Vaalan, Utajärven ja Muhoksen koulut. Geoparkissa voidaan opiskella alueen geologiaa, luontoa, kulttuuria, historiaa ja nykypäivää. Opetettavat aiheet ovat integroitavissa monien kouluaineiden opetukseen.
Oppimisen makua leirikouluun teknologian avulla
Leirikoulu on oiva mahdollisuus herättää oppimishaluja ja opiskella uusia toimintatapoja yhteisölliseen leikillisyyteen pohjautuen. Leirikoulun käyttöön tarvitaan kokemukselliseen oppimiseen ja luovaan ajatteluun ohjaava oppimisympäristö. Heritage of Ice Age -projektin tuloksena syntyy uudenlainen leirikoulukonsepti, jossa oppilaat toimivat oppimisensa suhteen aktiivisina osallistujina. Leirikoulussa luovutaan opettajajohtoisesta esittävästä opetuksesta. Oppilaat hakevat tietoa, prosessoivat sitä ja tuottavat uutta tietoa yhteisöllisesti. Leirikoulun ohjelmasta ei ole unohdettu elämyksellisyyttäkään: leirikoulun aikana koetaan ikimuistoisia hetkiä yhteisten pelien ja leikkien avulla, iltanuotioilla ja vaikkapa koiravaljakkoajelulla. Useimmat leirikouluja järjestävät yritykset käyttävät leirikoulusivujaan pelkästään tuotteidensa markkinointiin. Sivuilla kerrotaan leirikouluun tarjolla olevista aktiviteeteista, aikatauluista, tapahtumapaikoista ja kerrataan leirikouluun osallistuville leirikoulun säännöt. Opettajille saattaa olla tarjolla leirikouluun liittyviä ohjeita, muistilistoja ja ennakkotehtäviä. Heritage of Ice Age-leirikoulusivut palvelevat oppilaita ja opettajia ennen leirikoulua tarjoamalla mahdollisuuden tutustua tulevan leirikoulun sisältöihin ja kurkistaa, mitä muut oppilaat ovat leirikoulussa tehneet. Leirikoulun aikana sivustoa käytetään yhteisenä oppimisympäristönä ja opittuihin asioihin voidaan palata myöhemminkin. Oppimisympäristöä voidaan käyttää ympäri maailman. Valmis oppimisympäristö on interaktiivinen ympäristö, josta saa tietoa ja johon voi itse luoda sisältöjä. Oppilaat voivat verkostoitua oppimisympäristön kautta sekä jakaa luontoon ja leirikouluun liittyviä oppimiskokemuksiaan. Oppimisympäristö tekee myös leirikoulua ja geopark-aluetta tunnetuksi ja toimii markkinointivälineenä
Teoreettinen viitekehys (oppiminen ja teknologia)
Yhteisöllinen oppiminen
Sosio-kognitiivisen näkemyksen mukaan yhteisöllisen toiminnan kognitiiviset prosessit ja oppimistulokset ovat toisiinsa yhteydessä. Tutkimuksissa oppijoiden vuorovaikutuksella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia, joiden on selitetty johtuvan oppijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen stimuloivalla vaikutuksella. Kun oppijat jakavat tietoaan ja näkemyksiään ja ovat eri mieltä toistensa kanssa, he tiedostavat erilaiset näkemykset ja puutteet omisssa tiedoissaan. Tiedostamisen kautta he arvioivat omia näkemyksiään ja yrittävät ratkaista syntyneen kognitiivisen konfliktin. (Arvaja & Mäkitalo-Siegl, 2006)
Teoriatiedosta tulee yksilölle merkityksellistä tietoa vasta, kun yksilö on prosessoinut sitä. Oppija muodostaa itsessään kokemustietoa prosessoimalla teoria- ja käytäntötietoa. Hänen tulee voida kokeilla asioita käytännössä, jotta voisi muodostaa teoriaa ja käytännön ymmärtämiseen tarvitaan käsitteellistä tietoa. Ongelmaperusteisessa oppimisessa otetaan lähtökohdaksi todelliset ongelmatilanteet, joiden ratkaisussa ei pyritä vain ongelman ratkaisemiseen vaan myös teorian soveltamiseen. (Poikela, 2001)
Scardamalian ja Bereiterin (2006) tietoyhteisömallissa oppilaat jaetaan ryhmiin, joissa oppilaat toimivat kuin aikuiset tieteentekijät. Niissä toimitaan tiedeyhteisön tapaan julkaisemalla ajatuksia ja saamalla ajatuksistaan vertaisarviointeja julkisessa keskustelussa. Ajatukset hyväksytään vasta, kun niillä on monien tarkastelijoiden hyväksyntä. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat tällaisen kollaboraalisen kriittisen dialogin kautta.
Koululuokan ongelmana on se, että oppilaita on vaikea innostaa tutustumaan opiskelumateriaaleihin. Tietoverkko voi tuoda apua tähän yhdistämällä oppilaat tosielämään, jossa heille voidaan antaa ratkaistavaksi todellisia ongelmia ja saadaan näin autenttisempaa sisältöä opiskeltavaksi. Heritage of the ice age - jääkauden perintö –projektissa oppilaat tutustuvat autenttisiin luontokohteisiin, joista ammennettua käytäntötietoa sitten prosessoivat yhdessä teoriatiedon kanssa yhteisöllisesti toimivassa verkkoyhteisössä. Kun oppiminen tapahtuu tosimaailman tilanteessa ja keskittyy autenttisiin ongelmiin, joilla on oppilaille merkitystä, oppilaat saavuttavat syvemmän ymmärryksen materiaaleista. Todellisen tiedon jakaminen muiden oppilaiden kanssa tuo autenttisemman tiedollisen oppimisen ympäristön. (Bruckman, 2006)
Projektin tarkoituksena on suunnitella oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat toimia tutkijoina, jakaa tietoa, keskustella siitä ja muodostaa yhteisöllisesti uutta ymmärrystä. Leirikouluille ei ole aiemmin kehitelty vastaavaa tietoverkkoja (ja mobiililaitteita?) hyväksi käyttävää oppimisympäristöä. Projektissa kehiteltävä malli mahdollistaa myös kansainvälisen yhteistyön Geopark-verkoston välillä.
DBR -projekti työskentelytapana
Barabin ja Squiren (2004) mukaan Design Based Research -projekti (DBR-projekti) on peräkkäinen sarja menetelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa uusia teorioita, artefakteja ja käytäntöjä, jotka selittävät oppimista ja opettamista ja mahdollisesti vaikuttavat niihin luonnollisissa ympäristöissä. DBR-projekti koostuu ongelman kartoittamisesta asiakkaan kanssa, projektityöntekijöiden jalkautumisesta autenttiseen tilanteeseen, jossa projektityötä on tarkoitus käyttää; projektityön räätälöinnistä asiakkan toiveiden ja teorian perusteella asiakkaan välipalautetta kuunnellen sekä projektityön käyttöönotosta. Heritage of ice age - jääkauden perintö -projekti on kehitysprojekti, joka pyrkii juuri tähän.Tarkoitus on räätälöidä asiakkaan tarpeista lähtevä opetussovellus yhteistyössä asiakkaan eli projektin asettajan sekä projektiryhmän muodostaman asiantuntijatiimin kanssa. Design-tutkimuksen iteratiivinen luonne sopii hyvin tällaisen verkkopohjaisen oppimisympäristön kehittämiseen ja antaa mahdollisuuden reflektoida tehtyä ja edetä kokemusten perusteella tarvittavaan suuntaan.
Tavoitteet
Tämän projektin päätavoiteena on kansainvälisen Geopark-verkoston leirikouluyhteistyön kehittäminen teknologiatuetusti.Alatavoitteita ovat seuraavat:
1) Aktiivisen leirikoulutoiminnan alottaminen Rokuan Geopark- alueella
2) Alueen tietoisuuden levittäminen ensin valkunnallisesti ja myöhemmin maailmalaajuisesti
3) Uudenlaisen leirikoulukonseptin luominen, jossa otetaan huomioon teknologia, luonto ja oppiminen.
4) Kansainvälinen yhteistyö
5)
Toteuttaminen-Kerrotaan/kuvataan ne menetelmät ja prosessit, joilla tavoitteisiin aiotaan päästä; miten projekti aiotaan toteuttaa-
Ongelmien/riskien nimeäminen ja niihin varautuminen
Projektin toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät ja jokaiseen projektiin sisältyy myös riskejä, jotka voivat johtaa projektin epäonnistumiseen. Projektisuunnitelman riskien arvioinnissa pyritään tunnistamaan ennakolta projektin onnistumisen näkökulmasta suurimmat riskit ja suunnitellaan toimenpiteet riskien toteutumisen estämiseksi. Riskiarvioinnissa riskit voidaan tunnistamisen jälkeen luokitella riskien suuruuden ja niiden todennäköisyyden perusteella esimerkiksi asteikolla 1-5. Niin sanottu riskikerroin saadaan riskilajeittain kertomalla riskien suuruuden ja todennäköisyyden arviot keskenään. (Riskiluokat voivat olla tällöin esimerkiksi hyvin pieni riski 1-4, pieni 5-9, normaali 10-14, korkea 15-19 ja kriittinen 20-25). Riskien suuruuden määrittämisen jälkeen projektisuunnitelmalla kuvataan, miten projektiryhmä pyrkii varautumaan arvioituihin riskeihin. Projektin käynnistyessä riskiarviointia täydennetään vielä kuvaamalla, kuka projekti-/ohjausryhmästä vastaa kyseisen riskin seurannasta. Riskiarviointiin sisällytetään projektin käynnistyessä myös varautumissuunnitelma siitä, miten toimitaan, mikäli kuvattu ja tunnistettu riski toteutuu. Merkittävimpiä riskejä ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti osana projektiryhmän kokouksia sekä ohjausryhmän toimintaa. (Kettunen, 2003)
Riskiarviointi jatkuu projektin koko keston ajan ja kaikilla projektiosapuolilla on vastuunsa riskiarviointiin osallistumisessa. Riskiarvioinnin päivittämistä on hyvä tehdä erityisesti projektin eri työvaiheiden käynnistyessä. Ennakoiva riskiarviointi on tehokas työkalu projektiryhmän toiminnan tehostamisessa ja yhteisesti toteutettu riskiarviointi myös helpottaa projektiryhmän yhteisöllisen työskentelyn käynnistymistä, kun mahdolisista haasteista puhutaan avoimesti ennakoiden.
Riskiarviointi liitteessä.
Toteuttaminen aikataulutettuna(osatavoitteet)
Projektin työsuunnitelma liitteessä.
-Paloitellaan projekti osiin ja kuvataan kunkin osan osatavoite (dl, mihin mennessä valmiina)-
Väliraporteissa verrataan etenemistä aikatauluun
Organisaatio(projektiryhmä, ohjausryhmä, sidosryhmät)
Projektitiimi: projektipäällikkö, Tiina, Elina, Saara ja MarjaProjektiryhmä: projektitiimi + geologian laitoksen edustaja, metsähallituksen edustaja, mukana suunnittelussa olevat opettajat...
Ohjausryhmä, joka koostuu projektiryhmästä, leirikouluyrittäjästä, pitääkö olla muita?
Sidosryhmät: opettajat, koululaiset, rahoittajat
Resurssit
(rahoitus, kirjallisuus, ajankäyttö, jne)Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseutuohjelman 2007-2013 painopisteinä ovat 1)maaseudun elinkeinot,2) maaseutuympäristö,3) maaseutukulttuuri sekä 4)osaaminen ja koulutus. Ensimmäisen painopisteen yhtenä teemana on matkailualan toimintaedellytysten ja yrittäjän osaamisen parantaminen. yrityksiä rohkaistaan alueellisten vahvuuksien ja kulttuurin hyödyntämiseen. toisen painopisteen yhtenä teemana on rakennettu kulttuuriympäristö. Ohjelman tavoiteena on edistää maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden säilymistä sekä lisäämällä niiden tietämystä ja osaamista, jotta aluetta osattaisiin arvostaa. Uusilla toimenpiteillä arvokkaiden luonnonkohteiden saavutettavuutta edsitetään. TE-keskus rahoittaa maaseuturahaston varoin yrityskohtaisia investointeja ja kehittämsihankkeita. Hankkeet ovat luonteeltaan luovia, kokeellisia ja paikallisia.
Tekes puolestaan tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla luodaan pohjaa tuoteeiden ja palveluiden kehittämiselle. Myös projekteja valmisteleviin esiselvityksiin tarjotaan avustusta.
Pohjois-Suomen EAKR- ohjelman 2007-2013 tavoiteena on alueellinen kilpailukyky ja työllisyys. Tämä starategia on jaettu neljään toimintalinjaan, joista toimintalinta 2: innovaatiotoiminta ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen sopisi juuri tähän projektiin. Tämän toimintalinjan tavoiteena on vahvistaa uusilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on vahvistaa osaamisrakenteita oppimisympäristöjen osalta. Teemana tulee olla innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistaminen. Käytännön toimet kohdistuvat esim. oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hakeminen tapahtuu EURA 2007- järjestelmän avulla ja hakuajat ovat keväällä ja syksyllä.
Comenius-ohjelman tavoitteena on edistää sitä, että nuoret ja opettajat arvostavat ja ymmärtävät eurooppalaista kulttuuria ja sen monimuotoisuutta. Tavoitteena on myös vaikuttaa siihen, että nuoret saavuttavat henkilökohtaisen kehityksen, työllistymisen ja aktiivisen kansalaisuuden edellyttämät perustaidot.Elinikäisen oppimisen ohjelmassa (2007-2013) on Comenius-ohjelmalle määritelty kolme keskeistä toiminta-alaa: koulujen väliset kumppanuudet, monenväliset hankkeet ja verkostot.
Ohjelmasta tuetaan sellaista koulujen välistä ja hankkeiden välistä yhteistyötä, jossa
- vanhemmille luodaan mahdollisuuksia osallistua koulutusprosessiin
- otetaan huomioon erityisopetustarpeet
- edistetään kansalaisaktiivisuutta ja levitetään tietoa muista kulttuureista
- edistetään liikuntakasvatusta
- lisätään tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä koulutuksessa
- luodaan yhteyksiä koulun ja työelämän välille
- kehitetään ympäristökasvatusta.
Comenius-ohjelmaa ei ole suunnattu ainoastaan kouluille vaan myös paikallisviranomaisille sekä kasvatus- ja koulutusalan järjestöille ja muille organisaatioille.Budjetti:
Odotetut tulokset
Seuranta ja arviointi
Tiedotus
Tiedotussuunnitelma
Tiedotussuunnitelmassa kuvataan, miten tiedottaminen toteutetaan ja miten ja missä vaiheessa projektiin osalliset saavat tietoa projektin toiminnoista sekä millä tavoin he voivat osallistua ja vaikuttaa projektin toteuttamiseen. Tiedotussuunnitelmassa kuvataan, miten hyvistä käytännöistä ja projektin tuloksista tiedotetaan sidosryhmille ja ulkopuolisille tahoille. Tavoitteena on luottamuksellisen yhteistyöverkoston ja ilmapiirin luominen toimijoiden välille. Tiedottaminen kattaa projektin kaikki vaiheet ja se toteutetaan jatkuvan tiedottamisen periaatteen mukaan.
Tiedottamisen tavoitteet
Tarkempi tiedotussuunnitelma liitteessä.